Työteliäs kesä on melkein takana. Alustassa on vielä bugeja vaikka millä mitalla, mutta luottamus omaan porukkaan on kasvanut sitä mukaa, kun sisältöä on saatu syötettyä ja palvelu alkaa rakentua.
Sen sijaan ihan ei vielä huumorintaju riitä siihen, että kehittäminen jatkuu ja jatkuu - ad astra... Vuodesta 2008 on valmisteltu verkkopalvelu-uudistusta, vuosi 2009 vietetty tarjouskilpailujen ja vaatimusmäärittelyjen parissa, alkuvuosi 2010 rakennettu perustaa ja muokattu tekstejä, koko kesä syötetty sisältöä ja kamppailtu teknisten yksityiskohtien kanssa, ja loppusuora alkaa jo häämöttää.
Mutta eipä mitään, seuraavaksi pitääkin alkaa jo kehittämään palveluita asiakkaista kootun ryhmän kanssa. (Niin, en minä nyt tarkoittanutkaan että ihan nyt... mutta kun nuo toisetkin...)
Please, saisiko ensin tehdä tämän palvelun edes sen verran valmiiksi, että sitä kehtaisi kenellekään näyttää? Saisiko senkin jälkeen edes hieman hengähtää?
Taas tuli sellainen olo, että haluaisin hypätä tästä kehittämisen kierteestä ulos.
Kehittää ja muokata, valmistaa ja vatkata.
Korjata ja muistuttaa. Nyökätä ja huiskuttaa...
a la Lewis Carroll.
No niin, mopostani taisi juuri irrota pyörä. Tai pakoputki pudota. Mutta onneksi, ah onneksi, seuraavaan lomaan on enää 9 päivää. Ja loistavaa tulevaisuutta varten uusia suunnitelmia.
Haluan kehittyä, mutta en taivaan tähden koko ajan jaksa kehittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti